Törmäsin taannoin netissä johonkin kaloritaulukkoon, jossa oli vertailtu suklaapatukoiden kalorimääriä ja sen jälkeen annettu esimerkkejä siitä, kuinka paljon pitää harrastaa mitäkin liikuntaa, jotta nuo syntiset kalorit saa poltettua pois. Järkytyin. Yhden piskuisen suklaapatukan tuhoaminen kropasta vaatii vähintäänkin tunnin reipasta kävelyä! Opin myös, että isokokoinen ihminen kuluttaa kävelemällä paljon enemmän kaloreita kuin pienikokoinen. Eli varsinkin pienikokoisilla abs are todellakin made in the kitchen. En tiedä onko hyvä vai huono uutinen, että ruokavalion merkitys timmiytymisessä on niin valtava. No, ehkä se on kuitenkin lopulta paljon helpompi näin. Kotona jääkaapin läheisyydessä sitä kuitenkin tulee oltua paljon enemmän, kuin ahkerinakaan viikkoina jumppasalien lattioita kuluttamassa. Täytyy vain liimata jääkaapin ovi täyteen erilaisia motivaatiokuvia ja iskulauseita, jotta nälänkin hetkellä muistaa sitten syödä jotakin järkevää.
Pari päivää sitten kävi kohdallani hauska sattuma. Sain illalliskutsun eräältä tuntemattomalta mieheltä aivan yllättäen. Tilanteeseen toki liittyi eräänlainen mainoskampanja, mutta koska mies ei tällaisia suullisia kutsuja näyttänyt jokaiselle jakelevan ja kaverinsakin siinä vieressä vaikuttivat kovin yllättyneiltä, ajattelin että nytkö onni potkaisi ;). Herra lupasi soitella myöhemmin samana iltana, mutta eipä puhelin värähtänytkään. Tavallaan vähän harmitti, koska olisin toivonut herralta löytyvän sen verran munaa, että olisi sitten toteuttanut "vitsinsä", mutta taisi lopulta jänistää kun varmaan alun perin odotti, etten vastaisi kutsuun myöntävästi. Joka tapauksessa tapaus piristi päivän. Ehkä joku kovempi jätkä vielä joskus vie mut sinne ravintolaan asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti